Sodankäynti on hyvä esimerkki Realiteetista. Sodalle tuolle politiikan ja peniksen jatkeelle on asetettu useita ominaisuuksia. Sota ei muutu, sota ei lopu, sota on ikuista, sota on likaista, sota on tappavaa ja niin edelleen.
Tosiasiassa sota on muuttunut hyvin hyvin paljon. Viimeisen 300 vuoden aikana sodassa ei itseasiassa ole ollut mitään muuta kuin muutosta. Herrat Napoleon, Bismarck, Rommel ja ne ensimmäisen maailmansodan nimeltämainitsemattomat idiootit ovat muuttaneet sodankäyntiä vallitsevan teknologian tahtiin.  Itse tiedän vain yhden muuttumattoman totuuden sodankäynnistä:

1. Sota on vitun typerää.

Sota on siinä mielessä osa Realiteettia, että kuvittelemme sodan olevan aina läsnä ja pysyvän aina samanlaisena ihmisen idiotismin osoituksena niin kuin se on _aina_ ollut. Uskotaan, että sota on samalla lailla erottamaton osa ihmisyyttä kuten kuukautiset, murrosikä ja paneminen. Todellisuudessa ihminen on aikojen saatossa päässyt eroon monestakin asiasta. Yksinkertainen estrogeenipilleri ja/tai kumivehje lopetti lähes kokonaan vuosituhansia jatkuneen vastasyntyneiden murhaamisen. Niin myös sota on muuttunut aikojen saatossa. 
Onko siis mahdotonta uskoa, että sota on täällä ikuisesti?